Hanna Kronqvist on monesti palkittu kuoronjohtaja, joka työskentelee laulumusiikin kanssa monessa eri muodossa.

Vuonna 2023 Kronqvist aloitti toimintansa Brahe Djäknarin ja Florakörenin kuoronjohtajana, joiden lisäksi hän on johtanut suomalaista projektikuoroa Exaudion kuoron perustamisesta vuodesta 2008 sekä Vaasassa toimivaa projektikuoro NOX:ia vuodesta 2020 asti.

Kronqvist on aikaisemmin johtanut mm. Evivakören, Vokalensemblen Röster, ja ÅK Ensemble. Tämän lisäksi hän on toiminut monissa kuoroissa äänenmuodostajana. Hän on myös suosittu kuorovalmentaja ja kuoromusiikin sovittaja. Kronqvist on kuorojensa kanssa voittanut kilpailuja ja palkintoja sekä Suomessa että ulkomailla.

Hanna Kronqvist on hallituksen puheenjohtaja Suomen ruotsinkielisten nuorten musiikkiyhdistyksessä eli DUNK:issa (De ungas musikförbund i Svenskfinland). Hän oli yksi Suomen Nuorisokuoron perustajista, ja toimii nykyisin Suomen Kuoronjohtajayhdistyksessä sekä pohjoismaiden kuoroverkostossa Nordisk Korforumissa hallituksen jäsenenenä.

 

Tidigare dirigenter 

 

Kuoron perustaja ja ensimmäinen kuoronjohtaja John Rosas (1908–1984) johti kuoroa vuoteen 1955 asti. Rosas väitteli tohtoriksi vuonna 1950 väitöskirjallaan Fredrik Paciuksesta. Hän toimi johtajana eri kuoroissa ja orkestereissa Länsi- ja Lounais-Suomessa vuosina 1934–1938, ja oli vuodesta 1937 musiikin opettaja Åbo Akademissa.

Tohtorinväittelynsä jälkeen jatkoi hän musiikkitieteen dosenttina (1953–1962), virkaatekevänä professorina (1954–1962) sekä musiikkitieteen ja kansainrunouden professorina (1962–1973). Hän johti myös Sibeliusmuseota vuodesta 1959 alkaen. Rosas toimi vuosina 1953–1963 Finlands Svenska Körförbundin taiteellisena johtajana. 

 

Gottfrid Gräsbeck (1927–2010) jatkoi edeltäjänsä John Rosasin perässä musiikkitieteen lehtorina ja opiskelijakuorojen johtajana vuodesta 1955, jolloin hän myös johti orkesteria Akademiska Orkestern. Hänen sävellystyönsä kattaa yli 150 opusta – niin kuoromusiikkia, orkesterimusiikkia kuin elektronista musiikkia. Gräsbeck sävelsi ensimmäisen suomalaisen pistemusiikillisen instrumentaalikappaleen ja pohjoismaiden ensimmäisen multimediateoksen Stämmor ur Elementen vuonna 1966.

 

Heikki Seppänen johti kuoroa vuosina 2000-2001 Ulf Långbackan ollessa virkavapaalla. Heikki Seppänen suoritti Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin tutkinnon 1984 ja kuoronjohtamisen tutkinnon 1987. Hän on opiskellut kuoronjohtamista Matti Hyökin johdolla, ja orkesterijohtamista Ulf Söderblomin ja professori Jorma Panulan johdolla. Hän esiintynyt aktiivisesti urkusolistina, säveltäjänä, kuoronjohtajana ja kapellimestarina Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, Latviassa, Venäjällä, Belgiassa ja Saksassa.

 

Martin Segerstråle opiskeli musiikkia ja kuoronjohtamista Royal Academy of Music in Londonissa vuosina 2015–2016, ja suoritti diplomitutkinnot kuoronjohtamisessa ja pianonsoitossa Sibelius-Akatemiassa keväällä 2015. Hän opiskeli musiikkitiedettä Åbo Akademissa ja toimi Brahe Djäknarin taiteellisena johtajana vuonna 2010 Ulf Långbackan ollessa virkavapaalla. Segerstråle oli mukana perustamassa kuoroa Ensemble Vida ja toimi kuoron ensimmäisenä taiteellisena johtajana. 

Segerstråle vastaanotti lokakuussa 2014 Finlands Svenska Sång- och Musikförbundin kuoronjohtajan palkinnon. Vuonna 2015 hänelle jaettiin Svenska Kulturfondenin kulttuuripalkinto hänen työstään musiikin hyväksi Suomessa.

Segerstråle on myös toiminut kapellimestarina Tampereen Teatterilla ja työskennellyt Suomen Kansallisoopperassa.

 

Ulf Långbacka (1957–) on opiskellut musiikkitiedettä Åbo Akademissa sekä pianonsoittoa, laulua ja kuoronjohtamista Sibelius-Akatemiassa. Hän on myös osallistunut usealle mestarikurssille sekä Suomessa että ulkomailla, muun muassa Peter Erdein, Eric Ericssonin ja Harry Christophersin johdolla.

Ulf Långbacka on johtanut useita kuoroja, muun muassa kamarikuoro Cantabilettä, Helsingin konservatorion kamarikuoroa, sekä opettanut johtamista Sibelius-Akatemiassa. Vuonna 1991 Cantabile voitti Långbackan johdolla EBU:n kuorokilpailun Let The People Sing modernin musiikin luokassa. Vuosina 1993–1996 hän toimi myös Finlands Svenska Körförbundin taiteellisena johtajana.

Vuonna 1991 Långbacka nimitettiin Åbo Akademin musiikin lehtorin virkaan ja hän oli Florakörenin ja Brahe Djäknarin kuoronjohtaja vuosina 1991-2022. Kuorot ovat Långbackan johdolla osallistuneet hyvällä menestyksellä kansainvälisissä kuorokilpailuissa, esimerkiksi kun Brahe Djäknar voitti Långbackan johdolla Europe And Its Songs kilpailun ensimmäisen palkinnon Barcelonassa vuonna 2000 jolloin Långbacka myös palkittiin kilpailun parhaana johtajana.

Långbacka on lisäksi ahkera säveltäjä, jonka sävellykset kattavat laajan alan kamarimusiikista orkesterimusiikkiin ja musiikkiteatteriin sekä tilaustöitä useille kuoroille. Hänen suurimpiin sävellyksiin lukeutuvat Åbo Akademin promootiokantaatti Det inre ljuset (1998), kansanooppera Henrik och Häxhammaren (2011) osana Turun kulttuuripääkaupunkivuotta, Mässa i mångfaldens tid (2017) juhlistamaan reformaation 500-vuotisjuhlavuotta sekä Åbo Akademin 100-vuotisjuhlakantaatti Undrans mosaik (2018).